Alkusanat: Inhimillinen turvallisuus on hyvää talouspolitiikkaa
Politiikassa törmää usein välttämättömyysretoriikkaan, joka perustuu milloin taloudellisten, milloin maantieteellisten, milloin prosesseihin liittyvien realiteettien korostamiseen. Näillä "välttämättömyyksillä" ylläpidetään usein jähmeitä taloudellisia rakenteita, joilla käytännössä jarrutetaan yhteiskunnallisia muutoksia. Esimerkiksi yhä suurempia sotilasbudjetteja ja aseriisunnan hitautta perustellaan usein varsin vaihtoehdottomalla välttämättömyyspuheella.
Turvallisuuspolitiikassa taloudellisia realiteetteja olisi analysoitava nykyistä syvällisemmin. Turvallisuus maksaa, mutta on myös tapoja tuottaa sitä kestävämmällä ja edullisemmalla tavalla, kuin sotilasbudjetteja jatkuvasti paisuttamalla.
Sodankäynti on kallista puuhaa, puhumattakaan kriisin jälkeisestä yhteiskunnan jälleenrakentamisesta, ympäristötuhojen seurauksista ja inhimillisestä kärsimyksestä. Jos turvallisuutta tarkasteltaisiin vain taloudellisesta näkökulmasta, olisi realistisempaa ja kustannustehokkaampaa pyrkiä puuttumaan erilaisten konfliktien syihin ja niiden puhkeamisen ennaltaehkäisyyn. Se tulisi pidemmällä aikavälillä halvemmaksi, kuin sotilaallinen varustelukierre, aseelliset konfliktit ja hajoavat yhteiskuntarakenteet.
Muutama vuosi sitten maailmanpankin entinen pääekonomisti Nicholas Stern julkisti tunnetun raporttinsa, jossa kerrottiin ilmastonmuutoksen vaikutuksista maailmantalouteen. Viesti oli selkeä: Ilmastonmuutoksen torjuminen ajoissa tulee huomattavasti halvemmaksi kuin sen aiheuttamien seurausten korjaaminen myöhemmin. Sama ennaltaehkäisyn taloudellinen logiikka pätee myös moneen muuhun inhimillistä turvallisuutta horjuttavaan asiaan, kuten esimerkiksi köyhyys- ja kehitysongelmiin, aavikoitumiseen, ruokakriiseihin, ihmisoikeusrikkomuksiin tai pandemioihin.
Inhimillisen turvallisuuden edistäminen tarkoituksenmukaisella politiikkavalikoimalla on järkevää taloudellista suunnittelua. Asevaraiseen turvallisuuteen tukeutuminen on nähtävä kriisinhallinnan viimeisenä keinona, sillä sotilaallisilla keinoilla ei pystytä puuttumaan ongelmien syihin. Niihin puututaan parhaiten hyvin suunnitellulla kehitysyhteistyöllä, siviilikriisinhallinnalla ja rauhanvälityksellä.
Tämän julkaisun tarkoituksena on tarjota paitsi näköaloja inhimillisen turvallisuuden laajaan käsitteeseen, myös konkreettisia esimerkkejä sen rakentamiseksi. Suuri kiitos kirjan toimittajille ja kirjoittajille!