Kashmir – alue kolmen ydinasevallan puristuksessa
Kashmir joutui osana Intiaa Ison-Britannian siirtomaavallan alaisuuteen 1800-luvulla. Intian itsenäistymispyrkimykset kiihtyivät toisen maailmansodan aikana, kun Intian kongressipuolueen jäsenet eivät halunneet osallistua sotaan Iso-Britannian rinnalla. Intian muslimit vaativat oikeutta oman valtionsa perustamiseen, mikä johti toisen maailmansodan jälkeen hindu- ja muslimiyhteisöjen välisiin väkivaltaisuuksiin. Konfliktin seurauksena valtio jakaantui Pakistaniksi ja sen itä- ja länsiosan väliin jääväksi Intiaksi.
Suurpiirteisesti toteutettu Intian jako rasitti Intian ja Pakistanin välisiä suhteita. Muslimienemmistöisessä Kashmirissa heräsi kasvava halu itsenäisyyteen, joskin sen kohtalona oli ajautua Intian ja Pakistanin välisen konfliktin näyttämöksi. Ensimmäiset taistelut Kashmirista käynnistyivät jo ennen Intian ja Pakistanin itsenäistymistä ja jatkuivat valtioiden välisessä sodassa vuosina 1947-1948. Kashmir jaettiin lopulta vuonna 1949 tehdyn aselepolinjan mukaisesti. Kolmasosa alueesta jäi Pakistanille ja loput Intialle. Myös Kiinalla oli vaatimuksia Kashmiria kohtaan. Vuonna 1959 se miehittikin Aksai Chinin alueen Kashmirin koillisosassa, jota se piti osana itsenäisyytensä menettänyttä Tiibetiä.
Seuraavina vuosikymmeninä Intia ja Pakistan ajautuivat alueesta useisiin yhteenottoihin, myös Bangladeshin itsenäistyttyä entisestä Itä-Pakistanista vuonna 1971. Vuonna 1989 kashmirilaiset ryhtyivät palestiinalaisten jalanjäljissä omaan kansannousuunsa, intifadaan. Kashmirin muslimien vapautusliikkeen tavoitteena oli oman ei-uskonnollisen valtion perustaminen. Pakistanilla ja Intialla oli edelleen ehdottomat vaatimuksensa alueesta, jonka noin 13 miljoonainen väestö joutui sijaiskärsijän rooliin. Puolesta miljoonasta Kashmirin kansannousuun osallistuneesta suurin osa ei anna tukeansa sittemmin alueella otettaan voimistaneille ääriliikkeille. Viimeiset vuodet ovat olleet Kashmirissa suhteellisen rauhallisia, vaikka tavallista väestöä koettelevilta konflikteilta ja äärimmäisyyksiltä ei ole edelleenkään vältytty. Alueen ihmisten tulevaisuus ja inhimillisen turvallisuuden edellytykset ovat edelleen epävarmoja.
Lähteet: Apunen, Osmo, 1998. Murrosaikojen maailmanpolitiikka. Tampere: Studia Politica Tamperensis, No. 3. ss: 254-257; Zenger, Mikko, 2002. "Terrorismisota teki Kashmirista hylkiön", Kumppani, 1/2002; http://www.globalis.fi/Konfliktit/Kashmir.
Suurpiirteisesti toteutettu Intian jako rasitti Intian ja Pakistanin välisiä suhteita. Muslimienemmistöisessä Kashmirissa heräsi kasvava halu itsenäisyyteen, joskin sen kohtalona oli ajautua Intian ja Pakistanin välisen konfliktin näyttämöksi. Ensimmäiset taistelut Kashmirista käynnistyivät jo ennen Intian ja Pakistanin itsenäistymistä ja jatkuivat valtioiden välisessä sodassa vuosina 1947-1948. Kashmir jaettiin lopulta vuonna 1949 tehdyn aselepolinjan mukaisesti. Kolmasosa alueesta jäi Pakistanille ja loput Intialle. Myös Kiinalla oli vaatimuksia Kashmiria kohtaan. Vuonna 1959 se miehittikin Aksai Chinin alueen Kashmirin koillisosassa, jota se piti osana itsenäisyytensä menettänyttä Tiibetiä.
Seuraavina vuosikymmeninä Intia ja Pakistan ajautuivat alueesta useisiin yhteenottoihin, myös Bangladeshin itsenäistyttyä entisestä Itä-Pakistanista vuonna 1971. Vuonna 1989 kashmirilaiset ryhtyivät palestiinalaisten jalanjäljissä omaan kansannousuunsa, intifadaan. Kashmirin muslimien vapautusliikkeen tavoitteena oli oman ei-uskonnollisen valtion perustaminen. Pakistanilla ja Intialla oli edelleen ehdottomat vaatimuksensa alueesta, jonka noin 13 miljoonainen väestö joutui sijaiskärsijän rooliin. Puolesta miljoonasta Kashmirin kansannousuun osallistuneesta suurin osa ei anna tukeansa sittemmin alueella otettaan voimistaneille ääriliikkeille. Viimeiset vuodet ovat olleet Kashmirissa suhteellisen rauhallisia, vaikka tavallista väestöä koettelevilta konflikteilta ja äärimmäisyyksiltä ei ole edelleenkään vältytty. Alueen ihmisten tulevaisuus ja inhimillisen turvallisuuden edellytykset ovat edelleen epävarmoja.
Lähteet: Apunen, Osmo, 1998. Murrosaikojen maailmanpolitiikka. Tampere: Studia Politica Tamperensis, No. 3. ss: 254-257; Zenger, Mikko, 2002. "Terrorismisota teki Kashmirista hylkiön", Kumppani, 1/2002; http://www.globalis.fi/Konfliktit/Kashmir.