CSDN-verkosto piti ensimmäisen maakokouksensa Helsingissä

Civil Society Dialogue Networkin (CSDN) ensimmäinen Suomen maakokous pidettiin helmikuun alussa Helsingissä. Kokouksen teemana oli EU ja konfliktinehkäisy, ja osallistujien tavoitteena oli tarkastella EU:n ulkosuhdehallinnon (EEAS) kehittämistä sekä sen kohtaamia haasteita konfliktinehkäisyssä ja rauhanrakennuksessa. Lisäksi keskusteltiin siitä, kuinka kansalaisyhteiskunnan ja suomalaisten ulkopoliittisten toimijoiden asiantuntijuutta siviilikriisinhallinnassa ja rauhanvälityksessä voitaisiin paremmin sisällyttää EU:n ulkopolitiikkaan.

Kokoukseen osallistui Euroopan komission, EEAS:n ja Suomen hallituksen virkamiehiä, Euroopan parlamentin jäseniä sekä rauhanrakentamiseen keskittyviä kansalaisjärjestöjä ja tutkijoita. CSDN-kokoukset rahoittaa Euroopan komissio, ja Helsingin kokouksen järjestivät KATU ja CMI.

Osallistujat painottivat EU:n konfliktinehkäisy- ja rauhanrakennustoiminnassa muun muassa EU:n useiden eri instrumenttien hyödyntämistä, inhimillistä turvallisuutta ohjaavana periaatteena sekä keskittymistä pitkäkestoiseen konfliktinehkäisyyn. Osallistujat pitivät tärkeänä myös EU:n yhtenäisyyden parantamista konfliktien ehkäisyssä. Heidän mukaansa nykyinen erottelu konfliktinehkäisy- ja turvallisuuspolitiikan yksikön ja kriisinhallintaelinten välillä sekä erottelu eri maantieteellisten yksikköjen välillä tekevät yhtenäisestä lähestymistavasta vaikeaa. Lisäksi osallistujat painottivat sitä, että EU:n konfliktinehkäisytoiminnan tulee olla yhteydessä ihmisoikeuksien, demokratian ja kehityksen edistämiseen.

Osallistujien mukaan EU:n on tiivistettävä yhteistyötään konfliktinehkäisykysymyksissä muiden toimijoiden, kuten YK:n, kanssa ja EU:n ulkosuhdehallinnon on tarjottava strategista johtajuutta konfliktinehkäisyssä. EU:n ulkosuhdehallinnon kehittämisen ongelmaksi osallistujat nostivat sen, että sen institutionaalinen rakenne on monimutkainen eikä yhtenäistä rakennetta kriisinhallinnalle ja rauhanrakennukselle ole luotu. Lisäksi osallistujien mukaan konfliktinehkäisyn ja turvallisuuspolitiikan yksikön yhteyteen on perustettava yksikkö rauhanrakentamiselle, konfliktinehkäisylle ja rauhanvälitykselle. Muiksi EU:n ulkosuhdehallinnon ongelmiksi nostettiin mm. henkilöstön puute ja naisten vähäinen määrä henkilökunnassa.

Osallistujat pitivät kriisinhallintaa tärkeänä välineenä EU:n rauhanrakentamistyössä. Keskusteltaessa EU:n siviilikriisinhallinnasta osallistujat korostivat, että EU:n konfliktinehkäisyn ja rauhanrakentamisen missioiden tehokkuutta on parannettava ja asiantuntijoiden määrää on lisättävä. Jäsenmaat voisivat tukea EU:n siviilikriisinhallintatoimintaa entisestään mm. edistämällä kriisinhallinnan koulutusta ja tutkimusta. Lisäksi jäsenmaiden tulisi olla aktiivisempia EU:n ulkopolitiikan kehittämisessä, esimerkiksi tuottamalla kriisinhallintaa varten käsikirjoja. Suomen rooli EU:n siviilikriisinhallinnassa nähtiin ansiokkaana ja sen katsottiin auttaneen kehittämään EU:n siviilikriisinhallinnan kapasiteetteja. Suomen siviilikriisinhallinnan strategialle osallistujat antoivat kiitosta siitä, että kansalaisyhteiskunta on osallistunut sen muotoiluun ja siitä, että eri toimijat ovat toimineet hyvin yhteistyössä.

Kokouksen osallistujat nostivat rauhanvälityksen keskeiseksi osaksi EU:n konfliktinehkäisytoimintaa. EU:n rauhanvälitystoiminta vaihtelee poliittisesta ja taloudellisesta tuesta varsinaisiin välittämistoimiin. Tähän mennessä EU:n lähestymistapa on ollut ad hoc -tyyppinen, mutta yksikön perustaminen konfliktinehkäisylle, rauhanrakennukselle ja rauhanvälitykselle kehittäisi osallistujien mukaan EU:n vankempaa välityskapasiteettia. Vaikka EU:n katsottiin parantaneen rooliaan globaalina rauhanvälittäjänä niin poliittisten, diplomaattisten kuin taloudellisten keinojen avulla, kehitettävää vielä riittää. Osallistujien mukaan EU:n on varmistettava naisten osallistuminen rauhanprosesseihin kaikilla tasoilla ja kiinnitettävä enemmän huomiota eri EU:n delegaatioihin, jotka ovat tärkeitä konfliktin analyysissa. EU:n ammatillista osaamista rauhanvälitystoiminnassa on parannettava ja sen välitystoimintaa on koordinoitava entistä paremmin. Lisäksi on huomioitava, että riittämättömät kansainväliset rakenteet voivat heikentää rauhanvälityksen pitkäkestoisia ratkaisuja.

Myös Suomi on ottanut rauhanvälityksen edistämisen osaksi ulkopolitiikkaansa. Se on korostanut yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa ja mm. tehnyt aloitteen yhdessä Ruotsin kanssa eurooppalaisen rauhaninstituutin perustamiseksi. Osallistujat suosittelivat, että EU:n ja sen jäsenmaiden lisäksi kansalaisyhteiskunnan tulee tehokkaasti osallistua rauhanvälitykseen, jotta taattaisiin moniääninen välitystoiminta. Osallistujat pitävätkin CSDN-verkostoa hyvänä keinona kansalaisjärjestöille osallistua rauhanvälitystoimintaan ja tarjota suosituksia EU:lle.