Itä-Timorin paluumuutto vaatii poliittista ratkaisua
Monet Itä-Timorista paenneet eivät koskaan integroituneet uusiin yhteisöihinsä ja nyt, yli kymmenen vuotta myöhemmin, maan suhteellinen taloudellinen ja poliittinen vakaus vetää heitä takaisin kotiseudulleen. Crisis Groupin mukaan sekä Itä-Timorin että Indonesian tulisi rohkaista paluumuuttoa, sillä se on hyvä tilaisuus edistää maiden välistä sovintoa.
Yhteensä noin neljännesmiljoona ihmistä pakeni Itä-Timorin maakunnasta vuoden 1999 kansanäänestyksen jälkeen, ja monet heistä olivat Indonesian turvallisuusjoukkojen väkisin siirtämiä. Osa Indonesiaan muuttaneista on jäänyt sinne taloudellisista syistä, osa perheenjäsenien ja yhteisöjen johtajien painostuksen vuoksi. Monet heistä ovat vielä vuosienkin jälkeen huonosti integroituneet uusiin yhteisöihin, kieltäytyneet lähtemästä pakolaisleireiltä ja turhautuneet virallisen avun loppumiseen.
Crisis Groupin mukaan poliittinen vakaus Itä-Timorissa ja mahdollisuus omistaa maata tekevät paluun houkuttelevammaksi entisille itätimorilaisille. Toisaalta tiedon puute ja pelko siitä, etteivät heidän poliittiset oikeutensa sittenkään toteudu uudessa valtiossa, pidättelevät heitä lähtemästä.
Crisis Group toteaa raportissaan, että pieni vähemmistö Itä-Timorin itsenäistymistä vastustavia entisiä johtajia ja miliisejä on politisoinut paluumuuttokysymyksen. He yrittävät varmistaa, ettei heitä syytetä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Entiset miliisit eivät ole enää turvallisuusuhka Itä-Timorille, sillä he eivät ole aseistautuneita. Crisis Groupin mukaan heidän paluunsa voi kuitenkin olla poliittisesti räjähdysaltista, varsinkin, jos heitä ei aseteta syytteeseen.
Itä-Timorin poliittinen johto on jatkuvasti painottanut oven olevan auki paluumuuttajille ja yhteisöjen johtajat ovat korostaneet paluumuuttajien turvallisuuden takaamista. Crisis Group muistuttaakin, ettei Itä-Timorin hallitus ole yksin vastuussa sovintopyrkimysten joutumisesta umpikujaan. Indonesia on jatkuvasti kieltäytynyt yhteistyöstä itätimorilaisten tuomioistuinten kanssa ja estänyt maassa asuvien entisten itätimorilaisten miliisien tuomisen oikeuden eteen.
Poliittista yksimielisyyttä oikeudenmukaisuudesta ja sovinnosta on ollut vaikea tavoittaa Itä-Timorissa, mutta sitä tarvitaan välittömästi. Crisis Groupin mukaan paras tapa edistää paluumuuttoa olisi tehdä siitä yhdessä Indonesian kanssa virallisesti sovittu prosessi, sillä tämä tukisi pitkäkestoisia sovintopyrkimyksiä. Vapaa-ehtoista paluumuuttoa voitaisiin tehostaa esimerkiksi tarjoamalla ruoka-avustusta paluumuuttajille sekä valvomalla heidän hyvinvointiaan ja oikeuksiaan.
Lisäksi Crisis Groupin mukaan Itä-Timorin on säädettävä lakeja uhreille annettavista korvauksista ja toteutettava totuuskomissioiden suosituksia. Jotta oikeudenmukaisuus toteutuisi ja kaikkien oikeudet voitaisiin taata, kotimaisten tuomioistuimien on käsiteltävä nostetut kanteet, painottaa Crisis Group lopuksi.