Kabulissa kiistellään suorista lähetyksistä

Afganistanilaiset journalistit suhtautuvat ristiriitaisesti hallituksen tiedustelupalvelu NDS:n 1. maaliskuuta antamaan määräykseen, jolla kielletään suorat medialähetykset islamistien terrorihyökkäysten aikana.

Monien kabulilaisten mielestä kielto on ensimmäinen askel kohti valtiollista sensuuria. Jotkut journalistit sen sijaan näkevät hallituksen asettamat rajoitukset järkevänä ratkaisuna uhkaavissa ja poikkeavissa olosuhteissa. Osa journalisteista vaikenee peläten, että hallituksen kritisointi leimaisi heidät.

Viranomaiset perustelivat kieltoa sillä, että kuvat ihmisten kuolemista ja rakennusten tuhoamisesta vahvistavat Talibanien kapinaliikettä. Kieltoa rikkovia journalisteja uhkaa vangitseminen sekä lähetysvälineiden takavarikointi. Kielto koskee sekä kansallisia että kansainvälisiä uutistoimistoja.

Kiellon syynä on 26. helmikuuta Kabulissa tehty verinen terrori-isku, jossa 22 ihmistä kuoli ja yli 40 loukkaantui. Kapinallisten hyökkäys oli hyvin valmisteltu, ja he vastustivat hallituksen turvallisuusjoukkoja useiden tuntien ajan.

Paikallinen media välitti suoraa kuvaa paikan päältä hyökkäyksen ollessa käynnissä: lähetys oli katastrofi hallituksen julkisuuskuvalle, sillä sen antaman vaikutelman mukaan hallituksen turvallisuusjoukot eivät pärjänneet Taliban-joukoille. Tapaus johti poliisijohtajien eroon Kabulissa.

Presidentti Hamid Karzain hallinnon edustajat ovat puolustaneet kuvauskieltoa voimakkaasti. Presidentin avustajan mukaan hallitus haluaa sekä suojella journalistien henkeä että taata sen, etteivät kapinalliset käytä suoria lähetyksiä suunnitellakseen iskuja tai antaakseen ohjeita iskuissa paikan päällä oleville joukoilleen. Presidentin avustajan mukaan tämä vaarantaisi hallituksen turvallisuusjoukkojen lisäksi myös siviilien ja journalistien hengen.

Hallitus on pyrkinyt rajoittamaan median toimintaa aikaisemminkin. Tuorein tapaus oli vuoden 2009 presidentinvaalien äänestysten aikaan, jolloin kaikista väkivallanteoista raportointi oli kielletty.

Uusi kielto aiheutti heti kritiikkiä journalistiryhmissä ja -liitoissa sekä mediaan liittyvissä kansalaisjärjestöissä. Media-aktivisti Sharir Zahine sanoo, että kiellollaan NDS asettuu perustuslain yläpuolelle sanan- ja ilmaisunvapautta vastaan. Perustuslaissa lehdistönvapaus on taattu ilman valtiollista etukäteissensuuria.

Median edustajat pelkäävät, että kiellon hyväksyminen aiheuttaa lisää kieltoja tulevaisuudessa. Zahine neuvookin oman mediatoimistonsa työntekijöitä olemaan noudattamatta kieltoa.

Joidenkin journalistien mielestä hallituksen pelot ovat oikeutettuja, mutta viranomaisten tapa käsitellä uhkia ei ole oikea. Osa median toimijoista varoo ottamasta kantaa, ettei joutuisi turvallisuuspalvelun silmätikuiksi, tai ettei heiltä tulevaisuudessa estettäisi pääsyä viranomaistietoon.

Aktivisti Mujeeb Khalvatgarin mukaan varovaisuus olisi kuitenkin itsesensuuria. "Kyse ei ole siitä, mitä yleisön tarvitsee tietää, vaan siitä, mitä heidän pitää tietää. Kyse ei ole tarpeesta, vaan velvollisuudesta", hän sanoo, ja kannustaa olemaan noudattamatta kieltoa.

Journalistit ovat epäilleet, että rajoitukset antavat varsin epätasaiset toimintaolosuhteet paikallisille ja kansainvälisille uutistoimistoille, sillä ulkomaalaiset journalistit voivat helpommin olla välittämättä kiellosta.

Yhdysvaltain viranomaiset ovat kyseenalaistaneet hallituksen kuvauskiellon, ja ovat aikeissa ottaa asian käsittelyyn Karzain hallinnon kanssa.