Konfliktien ehkäisyä Itä-Timorissa 2006-2009
Suomen ulkoministeriö järjesti joulukuussa 2002 kansainvälisen konferenssin Itä-Timorissa, Dilin yliopistossa. Tilaisuudessa hyväksyttiin Dilin julistus (engl. Dili Declaration), joka suosittelee toimia rauhan ja aseistariisunnan vahvistamiseksi. Opiskelijajärjestö Renetil päätti aloittaa SCCP-projektin (Support to Civil Society Conflict Prevention Platform in 
Sovitteluistunto Itä-TimorissaTimor-Leste, SCCP) yhteistyössä KATUn kanssa. Projektin päämääränä oli vahvistaa rauhaa ja inhimillistä turvallisuutta Itä-Timorissa korostaen kansalaisyhteiskunnan roolia. Projekti pyrki lisäämään kansalaisten omaa kykyä rakentaa rauhaa. Projektin rahoitus saatiin Suomen ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista.
Ennen kuin SCCP-projekti ehti käynnistyä, Itä-Timorissa puhkesi kriisi. Maan armeijasta erotetut sotilaat päätyivät väkivaltaisiin konflikteihin, joissa menehtyi 500 ihmistä. Kansallinen poliisi ei pystynyt pitämään tilannetta hallinnassa. Ongelmien vuoksi projektin aloittaminen viivästyi syyskuuhun 2006 asti.
Menetelmät
Projektin aluksi valittiin kohteiksi neljä maakuntaa, joissa väkivaltaa oli esiintynyt eniten, minkä jälkeen järjestettiin seminaareja ja työpajoja, joissa koulutettiin sovittelijoita ja pohdittiin, kuinka lähestyä konflikteja ja ratkaista tai ennaltaehkäistä ne. Itätimorilaisia kannustettiin osallistumaan paikallisiin tilaisuuksiin, joiden avulla pyrittiin ennen kaikkea vahvistamaan rauhaa. Keskusteluissa pyrittiin ymmärtämään, miksi esimerkiksi äänestysten yhteydessä on puhjennut väkivaltaisia konflikteja.
Tapaamisiin osallistui tavallisia kansalaisia, nuorisoryhmiä, poliittisten puolueiden jäseniä, paikallisia auktoriteetteja, uskonnollisia johtajia, kansallisia poliiseja, YK:n poliiseja ja Itä-Timorin puolustusvoimien edustajia. Keskusteluissa syvennyttiin pohtimaan väkivaltaisten konfliktien taustoja.
Paikallisille ryhmittymille suositeltiin Alternative Dispute Resolutionia (ADR) eli vaihtoehtoista kiistan ratkaisua.
Avainongelmat
Väkivaltaisuudet syttyivät ensin Dilin alueella ja levisivät myöhemmin lähialueille. Monien paikallisten mielestä oli vaikeaa ymmärtää, miksi väkivaltaisuudet kasvoivat yhtäkkiä ja ihmiset ryhtyivät kohtelemaan toisiaan huonosti. Ihmetystä herätti varsinkin se, miksi näin tapahtui Dilissä, joka on ollut pitkään varsin homogeenistä aluetta. Seminaarien ja työpajojen kautta on kyetty määrittelemään muutamia syitä:
Heikot auktoriteetit
Itä-Timorin hallitusta sekä puolueita on kritisoitu heikoiksi. Auktoriteetit ovat epäonnistuneet kansallisten ongelmien koordinoinnissa, yhteistyössä ja kommunikaatiossa.
Puolustusvoimien sirpaloituminen
Puolustusvoimien ilmapiiri oli räjähdysherkkä. Sisäisessä hierarkiassa törmättiin konflikteihin, mikä aiheutti sisäisiä väkivaltaisuuksia ja sirpaloitumista eri suuntiin. Hallitus oli kykenemätön tekemään asialle mitään, mikä herätti levottomuutta yhteiskunnassa.
Idän ja lännen välinen vihamielisyys
Itätimorilaiset ovat olleet vihamielisiä lännestä tulevia kohtaan, sillä Länsi-Timor kuuluu edelleen Indonesiaan. Tämä vihamielisyys kulminoitui kriisin aikana.
Menneisyyden ratkaisemattomat ongelmat
Osa konflikteista on aiempien ratkaisemattomien ongelmien seurauksia. Toisiin ongelmiin taas luotiin ratkaisut, jotka eivät tyydyttäneet kaikkia, joten ne kytevät edelleen ihmisten mielissä.
Oikeuslaitoksen puutteet
Itä-Timorin oikeusjärjestelmä on alikehittynyt. Auktoriteetit eivät kuitenkaan ole kyenneet tarjoamaan uusia menetelmiä oikeudenkäyntien ja lakien noudattamisen kohentamiseksi. Toisin kuin he luulevat, nykyinen oikeusjärjestelmä ei pysty ratkaisemaan kaikkia ongelmia. Kriisin aikana auktoriteeteilta ei löytynyt tarpeeksi moraalista vahvuutta tukea oikeusprosesseille vaihtoehtoisia menetelmiä.
Poliittisten puolueiden väkivaltainen radikalismi
Radikalismissa ei ole välttämättä vikaa, jos siihen ei sisälly väkivaltaa. Itä-Timorin kaltaisessa väkivaltaisen historian maassa tällaiseen radikaaliin politiikkaan yhdistetään aina väkivalta, mikä aiheuttaa epävarmuutta yhteiskunnassa.
Aseiden laiton hallussapito
Kriisien myötä siviileille ja vastarintaryhmittymille on jäänyt suuria määriä aseita ja ammuksia. Tämä on kasvattanut väkivallan ja pelon kulttuuria.
Ongelmavyyhdit
Usein väkivaltaisuuksien syy on ollut monien eri ongelmien yhdistyminen suureksi sekaannukseksi. Esimerkiksi poliittisen puolueen sisäiset riidat, taistelutaitoja harjoittavien martial arts -ryhmien konfliktit, yksilöiden ja/tai perheiden ongelmat tai maanomistuskiistat ovat voineet kulminoitua suureksi mellakaksi. On korostettava ongelmien ratkaisemista heti alkuunsa ennen kuin ne ehtivät kasvaa. Näyttää siltä, ettei yksinkertaisiin, pikaisiin ratkaisuihin ole aina edes pyritty.
Ymmärtämättömyys ja huono yhteishenki
Ymmärtämättömyys aiheuttaa väkivaltaa. Ongelmien perustoja ei ole tunnettu, joten eri tahot ovat hyökänneet tilanteisiin umpimähkäisesti. Ongelmien ymmärtämättömyys ja kriittisen läpikäynnin puute on mahdollistanut huonon yhteishengen kasvamisen.
Uskonto
Itä-Timorin valtaväestö on katolinen. Sanotaan, että katolisuus on avainasemassa, kun itätimorilaisille opetetaan rakkauden, anteeksiannon, hyväntekeväisyyden, solidaarisuuden, oikeudenmukaisuuden ja nöyryyden tärkeyttä. Valitettavasti kirkolla on ollut kädet täynnä maallisia töitä, joten he eivät ole ehtineet opettamaan näitä moraalisia arvoja.
Vaikeasti käsitettävät tekijät
Itätimorilaiset ovat eläneet läpi vaikean historian, joka on ollut täynnä sotaa, terrorismia, kidutusta ja sortoa. Sillä on väistämättä psykologisia vaikutuksia, mikä on tuonut paikallisille kielteisen suhtautumisen moniin asioihin, mikä on puolestaan johtanut kielteisiin tekoihin. Tämä kielteinen suhtautuminen tulisi purkaa psykologisen läpikäynnin kautta.
Konfliktien ratkaisu ja ennaltaehkäisy tulevaisuudessa
Vaihtoehtoinen sovittelumalli
SCCP-projekti on soveltanut Alternative Dispute Resolutionia (ADR) eli vaihtoehtoista konfliktien ratkaisua konkreettisena ratkaisuna konflikteihin. ADR luottaa yleisesti tavanomaisiin keinoihin ratkaista konfliktit. Nämä ratkaisumallit eivät yritä astua virallisen oikeusjärjestelmän varpaille, vaan sen sijaan edesauttaa hyvän yhteishengen rakentumista
Konfliktien ratkaisussa edellytetään, että kaikki osapuolet ovat halukkaita toimimaan yhteisen päämäärän eteen. Eri osapuolet keräävät arvostusta muilta tehdessään näin. Sovintoneuvottelut pidetään julkisella paikalla ja vastakkaiset osapuolet etenevät perinteisen protokollan mukaisesti.
Sovitteluiden rituaaliseremonia on ADR:n viimeinen vaihe. Tätä edeltävät lukuisat neuvottelut, joissa on pyritty yhteisesti haluttuun päämäärään. On tärkeää luoda konsensus.
Sovittelut ovat levinneet ympäri Itä-Timorin, mikä on edesauttanut oikeudenmukaisuuden, rauhan ja yhteenkuuluvuuden vahvistumista.
Ennaltaehkäisevät menetelmät
Toisinaan ongelmien hankaluus tuo potentiaalin väkivaltaisten konfliktien syntymiselle. Sosiaalisia, poliittisia, taloudellisia ja juridisia lähestymistapoja tulisi soveltaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan konflikteja synnyttävät tekijät. Vakaata ja sivistynyttä yhteiskuntaa rakennettaessa on aina korostettava koulutuksen merkitystä.
Kansalaisten koulutus
Filosofi Bertrand Russell totesi, ettei suvaitsevaisia kansalaisia synny; heidät luodaan. Koulutuksella on tässä keskeinen rooli.
Kansalaisuus perustuu ihmisen kykyyn elää perheen, ryhmien, yhteisön ja kokonaisen kansan kanssa. Oikeudet tuovat mukanaan velvollisuuksia. On opittava tulemaan toimeen erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa. Itä-Timorin väkivaltaisella historialla on ollut auttamatta vaikutus maan asukkaiden sosiaalisuuteen. Epäluuloisuus muita kohtaan on ymmärrettävästi suuri. Siksi onkin tavattoman tärkeää korostaa koulutuksen merkitystä: ennen kaikkea nuorille itätimorilaisille on opetettava kansalaisvelvollisuuksia, myönteistä suhtautumista toisiin, käyttäytymistä ja valtion kehitystyöhön osallistumista.
Tämä on suuri haaste Itä-Timorin auktoriteeteille. Itä-Timor on ollut itsenäinen vasta tovin, joten yksi keskeisimmistä teemoista on oman kansalaisuuden arvostaminen. Tämä on välttämätön prosessi kasvatettaessa ihmisiä konfliktien ilmapiiristä kohti sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja rauhaa.
Auktoriteettien organisointi
Tutkimuksissa on havaittu, että yksi keskeinen syy aiemmille konflikteille on ollut auktoriteettien heikot taidot. Itä-Timor on valtiona nuori ja vasta rakentamassa omaa itseään, joten vahvoille auktoriteeteille olisi suuri tarve, jotta yhteiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Kaikilla kansalaisilla on suuri rooli rakennettaessa toimivaa yhteiskuntaa, mutta osaavat auktoriteetit varmistavat organisoinnin, joka on edellytys sille, että kehitys kulkee yhtenäiseen suuntaan.
Kansalaisten koulutus ja auktoriteettien organisointi eivät ole välttämättä ainoa keino ennaltaehkäistä konfliktit, mutta niillä voidaan luoda vahva myötävaikutus lisäämään tietoa sosiaalisista suhteista, rauhaisasta rinnakkaiselosta ja vaalia kansalaisten tunnetta siitä, että he kuuluvat omaan, itsenäiseen yhteiskuntaan, valtioon.
Päätelmiä
Konfliktit ovat ihmisille väistämättömiä. Toisinaan konfliktit voivat olla hyväkin asia, sillä ne muistuttavat epäkohtien kohdalla siitä, että muutokselle on tarvetta. Konfliktit saattavat muuttua väkivaltaisiksi, ellei ratkaisua ole muuten saatavilla tai kun konfliktin eri osapuolet reagoivat liian pikaisesti tapahtumiin.
Väkivaltaiset konfliktit eivät ole koskaan hyvä asia. Päinvastoin. Ne vaikeuttavat kehitystä.
Väkivaltaisten konfliktien varalta tarvitaan poliiseja, lakeja ja muita voimavaroja, jotta väkivaltaiset konfliktit voitaisiin ennaltaehkäistä sekä minimoida. On kuitenkin korostettava ennen kaikkea vanhempien, opettajien ja muiden instituutioiden roolia väkivaltaisuuksien ehkäisemisessä koulutuksen ja roolimallina olemisen avulla.
Itä-Timorin väkivaltaisuudet ovat monen tekijän summa. Nämä syyt vaihtelevat sodankäynnin raskaista kokemuksista taloudellisiin syihin. RENETIL on SCCP-projektin tuella saanut aikaan merkittävää kehitystä turvallisuuden tuomisessa Itä-Timoriin. Maan nykyhallitus on myös antanut arvostusta projektille, joka on parantanut maan tilannetta, jotta kansalaisten jokapäiväinen elämä voitaisiin taata. Edessä on kuitenkin vielä suuri työmäärä. Keskeisimpiä kohteita ovat muun muassa kansalaisten kouluttaminen sekä parempien auktoriteettien muodostaminen.