Korruptio yhä iso ongelma Romaniassa

Korruptio on yhä ilmeistä yhteiskunnan kaikilla tasoilla Romaniassa. Viimeaikaisia ratsioita voidaankin pitää pelkkinä näyteoperaatioina, joiden tarkoituksena on rauhoitella EU:ta, toteaa Anca Paduraru artikkelissaan "In Romania EU Focuses on Corruption, Loses Focus Overall".

EU on jo pitkään ollut huolissaan Romanian korruption tasosta. Esimerkiksi Ranska ehdotti äskettäin "korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen taistelun" tuomista niiden kriteerien joukkoon, joiden perusteella arvioidaan Romanian valmiutta tulla osaksi Schengen-aluetta.

EU päätti perustaa Romaniaan yhteistyö- ja tarkastusmekanismin (CVM) vuonna 2006. Padurarun mukaan CVM:n tarkoitus on ollut rohkaista Romaniaa taistelemaan korruptiota vastaan sen oikeusjärjestelmän parantamisen kautta. Vaikka CVM:n helmikuussa ilmestynyt raportti kertoi positiivisesta kehityksestä, kriitikot epäilevät valvontajärjestelmän todellisia ansioita ja sen kykyä saada aikaan muutosta.

CVM pyrkii auttamaan Romanian oikeuslaitosta sen laadun ja johdonmukaisuuden parantamisessa. CVM:n arvostelijat kuitenkin sanovat, ettei EU:n asettama mekanismi tunnista todellisia ongelmia, joita Romanian korkeimman oikeuden tuomarin Mona Pivnicerun mukaan ovat tuomarien liian suuri työtaakka ja se, etteivät lainsäädäntö ja toimeenpano toimi johdonmukaisesti.

Padurarun mukaan Romanian parlamentti on viivästyttänyt olennaisten oikeusjärjestelmää parantavien lakien muotoilua, ja toimeenpaneva elin kiertää parlamentin ja tekee innokkaasti uusia säännöksiä nostaen tuomareiden työtaakkaa.

Sen sijaan Romanian entinen oikeusministeri Valeriu Stoica syyttää tuomarien kasaantuneesta työtaakasta käräjäoikeuksien toiminnasta vastaavaa neuvostoa. Hänen mukaansa neuvostolla on velvollisuus nostaa tuomareiden valintastandardeja ja valvoa tuomareiden toimintaa.

Romanian presidentti Traian Basescu, joka on saanut julkista huomiota veljensä rikollisyhteyksien takia, syyttää puolestaan tuomareita ja syyttäjiä siitä, että nämä itse ovat antaneet maan moraalisten arvojen mennä päälaelleen. Basescu ihmettelee, mikseivät poliisi ja syyttäjät toimi, kun tietyt ihmiset jatkuvasti rikkovat lakia.

Taloustieteen professori Mircea Coşean mukaan Romanialla on kaksi budjettia: toinen on julkinen ja suurissa ongelmissa, kun taas toinen on yksityinen ja voi hyvin. Yksityisellä budjetilla Coşea viittaa virkamiesten järjestäytyneeseen tapaan kerätä lahjuksia ja sitten jakaa niitä hierarkkisesti eteenpäin. Esimerkiksi ajokorttien ja rakennuslupien kaltaisista dokumenteista romanialaiset joutuvat usein maksamaan virkamiehille.

Kritiikistä huolimatta korkeimman oikeuden varapresidentti Aida Popa osoittaa, että romanialaiset syyttäjät ovat edistyneet huomattavasti kanteiden nostamisessa: viime vuodesta lähtien he ovat tuoneen oikeuden eteen yli kolmasosan kaikista kanteista.

Kaiken kaikkiaan tuomari Pivnicerun mukaan Romanian tilanne on ongelmallinen ja sitä vaikeuttaa se, että CVM keskittyy rikoslakiin ja korruptioon, kun nämä muodostavat vain 15 % kaikista oikeuden eteen tuoduista jutuista. Pivniceru korostaa, että romanialaiset tarvitsevat myös toimivan siviilituomioistuimen, joka ei saa tällä hetkellä huomiota EU:n asettamassa CVM:ssa.