Libyaan vaaditaan tulitauko ja neuvotteluja
Kansainvälinen yhteisö on toistaiseksi sanktioinut Libyan laajamittaisia rikkomuksia siviilejä vastaan jäädyttämällä Gaddafin perheen varoja, asettamalla maan sotatarvikkeiden kauppasaartoon ja uhkaamalla sotarikostuomioistuimella. Nämä toimet ovat olleet tarpeellisia humanitaarisen katastrofin estämiseksi.
Libyan kriisi on silti syventynyt entisestään, ja uhkana on laajamittainen sisällissota. Crisis Groupin mukaan sotilaallista interventiota on pidettävä vasta viimeisenä keinona.
Tunisiassa ja Egyptissä armeija on ollut ratkaiseva toimija sisällissodan välttämisessä ja poliittisen kriisin ratkaisemisessa. Molemmissa maissa protestit ovat kohdistuneet vallanpitäjään ja tämän hallitukseen, ei sinänsä valtioon.
Libyassa tätä erottelua valtion ja hallituksen välillä ei kuitenkaan ole. Gaddafi on luonut maahan valtarakenteen, joka on keskittynyt hänen ja hänen perheenjäsentensä ympärille muodostaen heimoliittoja modernien valtiorakenteiden sijaan. Tämän tuloksena armeija ja turvallisuusjoukot eivät ole voineet pysyä neutraaleina, vaan niiden lojaalius on jakautunut joko Gaddafille tai hänen vastustajilleen.
Länsimaiden sotilaallinen interventio Libyaan voisikin olla vaarallinen ja jopa haitallinen. Ilmatilan sulkeminen, lentokenttien pommittaminen ja kapinallisten aseistaminen voivat kallistaa vallan tasapainoa kapinallisten hyväksi, mutta ne eivät todennäköisesti kaataisi Gaddafia.
Itse asiassa nämä keinot voivat antaa Gaddafille propagandavälineen asemansa vahvistamiseksi, samalla kun ne jakavat Gaddafia vastustavia joukkoja. Gaddafin vastainen koalitio tarvitsee aikaa kehittyäkseen aidosti yhtenäiseksi liikkeeksi, jolla on selvä johtajuus ja yhtenäinen poliittinen näkemys.
Määrätietoinen länsimainen interventio voisi parhaimmillaan auttaa kaatamaan Gaddafin hallituksen mutta huomattavin poliittisin ja inhimillisin kustannuksin. Lisäksi länsimainen interventio saattaisi kasvattaa Libyan poliittista tyhjiötä, jossa monet eri voimat osallistuvat väkivaltaiseen valtakamppailuun. Tällainen valtakamppailu voi vetää mukaansa Libyan naapurimaita, heikentää Tunisian ja Egyptin demokraattista kehitystä sekä tuoda humanitaarisen katastrofin Euroopan ovelle.
Crisis Group ehdottaa, että tulitaukoa ja neuvotteluja edistämään muodostetaan komitea, joka koostuu Libyan naapurimaiden ja muiden Afrikan valtioiden kansainvälisesti kunnioitetuista päämiehistä. Osapuolten kesken pitää neuvotella siitä, kuinka perustetaan hallitus, joka edustaa kansaa ja sitoutuu noudattamaan lakia.