Öljy kiristää myös arabien ja kurdien välejä
International Crisis Groupin raportin "Iraq and the Kurds: Confronting Withdrawal Fears" mukaan sekä arabien että kurdien tulisi toimia rauhanomaisen ratkaisun saavuttamiseksi. Ennen kaikkea niiden tulisi aloittaa uudelleen neuvottelut Kirkukin ja muiden kiisteltyjen alueiden asemasta. Crisis Goup ehdottaa, että osapuolet voisivat hyödyntää neuvottelujen perustana tammikuussa 2011 tehtyä sopimusta viedä kurdialueen öljyä kansallisen öljyputken kautta.
Kuten mielenosoitukset koko maassa ovat osoittaneet, Irak ei ole immuuni vallankumoukselliselle innolle, joka on vallinnut Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Pääministeri Nouri al-Malikin hallituksen sekä Kurdistanin alueellisen hallituksen onkin löydettävä tehokkaita vastauksia mielenosoittajien vaatimuksiin.
Crisis Groupin mukaan arabien ja kurdien väliset suhteet ovat pysyneet räjähdysalttiina. Helmikuun lopulla Kurdistanin alueellinen hallitus lähetti sotilaallisia joukkoja Kirkukiin yrittäessään viedä huomion pois Suleimanian tapahtumista. Tämä pahensi jo ennestään kireää tilannetta ja etnisiä jännitteitä.
Osallistuessaan koalitiohallitukseen kurdijohtajat esittivät ehtoja vallan jakamiselle sekä vaatimuksia resursseista ja alueista. Maliki sanoo suostuneensa useimpiin niistä, mutta kurdit ovat epäileväisiä lupausten täyttymisestä. Onkin epävarmaa, haluaako tai pystyykö pääministeri vastaamaan kaikkiin kurdien vaatimuksiin.
Crisis Group korostaa, että molempien osapuolten on oltava joustavia etenkin kysymyksissä, jotka koskevat Kurdistanin seudun sisäisten rajojen hahmottelua sekä lakeja, jotka liittyvät hiilivetyyn ja tulojen jakamiseen.
Crisis Group on jo aiemmin ehdottanut, että Kirkukin tulisi saada erikoisasema, ei asemaa Bagdadin tai Erbilin suoran kontrollin alaisena. Sillä itsellään tulisi olla mekanismit ratkaista asemansa lopullisesti. Lisäksi valta tulee jakaa tavalla, joka antaa etnisille ja uskonnollisille pääryhmille reilun edustuksen. Crisis Groupin mukaan nyt on aika toteuttaa tämä ehdotus.
Kesäkuussa 2009 UN Assistance for Iraq (UNAMI) asetti työryhmän, jonka tavoitteena oli edistää neuvoteltua ratkaisua kiistellyistä alueista. Alueellisen kiistan ytimessä on Kirkukin luonne, sillä se on nimitys kahdelle erilliselle alueelle ja valtavalle öljykentälle, jotka ovat kilpailevien vaatimusten kohteina. Vuoden 2005 perustuslaki ratkaisee kiistan periaatteessa, mutta sen toteuttamista hidastavat tulkintaerot ja poliittisen tahdon puute. Samaan aikaan tilanne kiistellyillä alueilla on pahentunut: vahvat jännitteet saattavat laukaista yhteisöjen välisen konfliktin.
Jotta pienet kiistat eivät laajentuisi konflikteiksi, USA:n armeija lisäsi kontrollointia vuonna 2009. Yhteisissä tarkastuspisteissä, partioissa ja koordinaatiokeskuksissa on kurdien, arabien ja USA:n sotilaita. Tavoitteena on ollut parantaa kommunikaatiota osapuolten välillä. Lisäksi Bagdad ja Erbil sopivat joukkojensa sijoittelun säännöistä tällä alueella. Jännitteet ovat hiukan laantuneet, mutta turvallisuusjoukkojen läsnäolo muistuttaa siitä, että tilanne on vielä kaukana ratkaisusta.
Crisis Group korostaa, ettei tilanteeseen ole olemassa helppoja ratkaisuja. USA aikoo vetää joukkonsa pois ja näyttää uskovan tämän tuottavan poliittista tahtoa sopia Kirkukin ja muiden kiisteltyjen alueiden asemasta.
Vähintä, mitä USA Crisis Groupin mukaan voi tilanteessa tehdä, on tarjota vahvaa diplomaattista ja rahallista tukea UNAMI:lle neuvottelujen valmisteluun Irakin hallituksen ja Kurdistanin alueellisen hallituksen välille.
USA:n tulisi antaa osapuolille sotilaallista apua vain, jos osapuolet sitoutuvat neuvotteluihin ja pidättäytyvät sotilaallisista toimista. USA:n on myös varmistettava, että osapuolten turvallisuusjoukot jatkavat yhteistyötä.
Crisis Groupin mukaan UNAMI:n tulisi tarjota teknistä ja poliittista tukea sekä ehdottaa luottamusta rakentavia askeleita kiisteltyjen alueiden suhteen huhtikuussa 2009 julkaistun raportin mukaisesti. UNAMI:n tehtävänä on myös varmistaa, että neuvotteluissa ovat mukana tärkeimpien etnisten ja uskonnollisten ryhmien edustajat.
UNAMI:n tukemana Irakin ja Kurdistanin alueellisen hallitusten on aloitettava neuvottelut kysymyksistä, kuten hiilivetylaki ja maakunnalliset vaalit Kirkukissa, sekä saatava aikaan neuvoteltu ratkaisu kiistellyistä alueista. Osapuolten tulisi myös jatkaa kiisteltyjen alueiden rajoilla tarkastuspisteiden ja partioiden toimintaa, joka perustuu USA:n rahoittamiin yhteisiin turvallisuusmekanismeihin. Lisäksi voitaisiin perustaa Bagdadin ja Erbilin yhteinen valvontaryhmä tutkimaan kiistoja ja kehittämään yhteisiä turvallisuusoperaatioita. Tavoitteena tulisi olla kiisteltyjen alueiden demilitarisointi.
Ennen kaikkea Bagdadin ja Erbilin johtajien on Crisis Groupin mukaan tajuttava, etteivät he voi saavuttaa tavoitteitaan viivyttelemällä tai käyttämällä voimaa. Crisis Group toivoo, että osapuolet heräävät toimimaan ennen kuin puhkeaa väkivaltainen konflikti, jota kumpikaan osapuoli ei halua ja jonka tulosta ei kumpikaan voi kontrolloida.