10 vuotta sitten allekirjoitettu Ohridin sopimus (Ohrid Framework Agreement OFA) lopetti taistelut Makedoniassa. Suurin osa sopimuksesta on toteutettu ja aseellisen konfliktin alkaminen uudelleen on epätodennäköistä, mutta puolueiden ja etnisten ryhmien väliset jännitteet ovat kasvaneet viimeisten viiden vuoden aikana. Huolestuttavat trendit, kuten kasvava nationalismi, median ja tuomioistuinten riippumattomuuden heikentyminen ja lisääntyvä segregaatio kouluissa uhkaavat Makedonian monietnistä kansalaisyhteiskuntaa, varoittaa International Crisis Group raportissaan "Macedonia: Ten Years after the Conflict".
Huolta on herättänyt myös pääministeri Nikola Gruevskin ajama, valtion tukema nationalismi, joka heijastuu selvästi kalliissa ja mielipiteitä jakavassa pääkaupunki Skopjen uudistamisohjelmassa, joka rakentuu nationalistiselle visiolle muinaisesta Makedoniasta. Gruevski on saanut viime vuosina lisää tukea "kansallinen renessanssi"-politiikalleen sen jälkeen kun Makedonia ei onnistunut saamaan NATOn jäsenyyttä 2008 eikä päässyt aloittamaan neuvotteluita EU-jäsenyydestä vuonna 2009. Gruevskin poliittinen linja on jakanut makedonialaisia "patriootteihin" ja "pettureihin" ja hermostuttanut sekä albanialaisia että Makedonian tukijoita EU:ssa.
Suhteet etnisten makedonialaisten ja albanialaisten välillä ovat kärsineet ja albanialaiset ovat olleet turhautuneita varsinkin hallituksen kyvyttömyyteen ratkaista nimikiista Kreikan kanssa. Jatkuva kiista maan nimestä uhkaa EU:n ja NATO:n integraatio- ja laajentumisstrategioita Makedonian ja ympäröivän alueen vakauttamiseksi. Makedonia odottaa Kansainvälisen tuomioistuimen päätöstä koskien vuoden 1995 väliaikaisen sopimuksen väitettyjä rikkomuksia. Kreikka on joutunut keskittämään huomionsa maata kohdanneeseen taloudelliseen kriisiin ja sitä seuranneiden säästäväisyystoimien nostattamaan paheksuntaan kansan keskuudessa.
Kesäkuussa 2011 jälkeen pidettyjen vaalien jälkeen Makedoniaan muodostettu parlamentti on aiempaa pluralistinen ja tasapainoinen. Uudella parlamentilla on hyvät mahdollisuudet edistää poliittisten puolueiden yhteistyötä ja pyrkiä vähentämään polarisoitunutta ilmapiiriä, huomauttaa International Crisis Group. Pääministeri Gruevskin tulisi pyrkiä läheiseen yhteistyöhön albanialaisten koalitiokumppaneidensa ja oppositiopuolueiden kanssa, jotta tarvittavat toimenpiteet demokratisaation lisäämiseksi, etnisten ryhmien välisen sovittelun edistämiseksi ja nimikiistan ratkaisemiseksi Kreikan kanssa voidaan toteuttaa.
Kaikilla Makedonian kansalaisilla etnisestä taustasta huolimatta on syytä juhlia Ohridin sopimuksen kymmenettä vuosipäivää. Sopimus on vähentänyt syrjintää ja epätasa-arvoisuutta ja sitä tarvitaan edelleen, jotta yhteinen ymmärrys yhteiskunnasta saadaan aikaiseksi. Pääministeri Gruevskin toimet maan identiteetin rakentamiseksi Makedonian muinaisen historian ympärille kuitenkin etäännyttävät etnisiä albanialaisia, jotka keskittyvät ajamaan liittovaltiollista ja kaksikielistä valtiota. Etnisten albanialaisten toiveet tulevasta valtiosta taas herättävät epäilystä etnisten makedonialaisten keskuudessa, jotka näkevät tavoitteiden uhkaavan Makedonian selviytymistä valtiona.
Suurin haaste hallitukselle tällä hetkellä on se, miten saada Makedonian poliittiset ja etniset eliitit ja tavalliset kansalaiset näkemään yhteisen vision monikansallisesta valtiosta. International Crisis Groupin mukaan maan hallituksen ja poliittisten eliittien tulisi keskittyä vahvistamaan demokratiaa ja oikeusvaltiota ja pyrkiä parantamaan etnisten ryhmien välisiä suhteita. Makedonian ja Kreikan tulisi myös mahdollisimman pikaisesti selvittää maiden välillä jo pitkään jatkunut nimikiista, jonka jälkeen NATO:n tulisi hyväksyä Makedonia jäseneksi ja EU:n tulisi aloittaa jäsenyysneuvottelut.