KATU järjesti yhdessä Kehys ry:n kanssa keskustelutilaisuuden perjantaina 26. maaliskuuta 2010 eduskunnan Kansalaisinfossa otsikolla "Mihin suuntaan kehittyy EU:n ulkopolitiikka?"
Tarkoituksena oli keskustella EU:n ulkosuhdehallinnosta Lissabonin sopimuksen jälkeen erityisesti kehitys- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmista sekä valaista Suomen kantaa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden asettelussa.
Aiheesta olivat keskustelemassa eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Erkki Tuomioja, Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautala, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen sekä ulkoasiainministeriön EU-asioiden ja yhteensovittamisen yksikön päällikkö Tuula Svinhufvud. Keskustelua johdattelivat pääsihteerit Oili Alm KATUsta ja Rilli Lappalainen Kehys ry:stä
Kysymykseen onko EU:n ulkosuhteista vastaavalla korkealla edustajalla edes teoriassa mahdollisuus onnistua tehtävässään ja mitkä ovat uuden ulkosuhdehallinnon suurimmat haasteet Tuomioja korosti EU:n ulkosuhdehallinnon yhtenäisyyden vaatimusta. EU:n on puhuttava hänen mukaansa yhdellä kielellä ilman sisäisiä ristiriitoja. Edelleen Tuomioja painotti, että ulkosuhdehallinto on parhaimmillaan instrumentti yhteisen politiikan toteuttamiseksi.
Samoihin kysymyksiin Heidi Hautala vastasi korostamalla korkean edustajan vastuuta ottaa EU:n ulkopoliittinen johto tiukasti omiin käsiinsä. Hänen ei tule olla vain 27 jäsenmaan sanansaattaja. Edelleen Hautalan mukaan esimerkiksi KATUn vaatima konfliktinehkäisy- ja rauhanrakentamisen oma osasto ei toteutune ulkoasiainhallinnossa. Hautala korosti myös EU:n roolia ihmisoikeuksia edistävänä yhteenliittymänä ja Euroopan parlamentin ihmisoikeusalivaliokunnan mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisoikeuskysymyksiin.
Tuula Svinhufvud painotti omassa vastauksessaan voimavarojen yhdistämisen vaatimusta ja tarpeettoman byrokratian välttämistä ulkosuhdehallintoa rakennettaessa. Hänen mukaansa on vielä havaittavissa reviiripolitiikkaa kehitys- ja turvallisuuspolitiikan sektoreilla.
Teija Tiilikaisen mukaan uuden ulkosuhdehallinnon toteuttamisessa on tärkeää pitää ulkopoliittiset, ihmisoikeudet ja rauhanrakentamisen tavoitteet kirkkaana mielessä. Unionilla on oltava kyky suunnitella pitkällä tähtäimellä laajempia kokonaisuuksia. Tiilikaisen mukaan tällä hetkellä suunnittelu tapahtuu palasina ja yhteinen koneisto puuttuu.
Kaikki keskustelijat korostivat kansalaisjärjestöjen roolia ulkosuhdehallinnon tavoitteiden saavuttamiseksi. Järjestöjen pitäisi tuoda omat näkemyksensä voimakkaasti esiin ennen lopullisten päätösten tekoa huhti- toukokuun aikana.
Keskustelu EU:n ulkosuhdehallinnon ympärillä on ollut pitkälti nivoutunut henkilöihin ja heidän rooleihinsa hallinnon sisällä ja varsinainen poliittinen sisältökeskustelu EU:n ulkosuhdehallinnon merkityksestä niin EU:n kuin Suomenkin ulkopolitiikkaan on jäänyt liian vähäiseksi.