Tehokkaammat pakotteet käyttöön Syyriaa vastaan
EU vastasi tällä viikolla 6 kuukautta jatkuneisiin Syyrian mielenosoituksiin kieltämällä öljyntuonnin Syyriasta. On kuitenkin epäselvää, onko pakotteilla ratkaisevaa vaikutusta hallintoon joka on valmis taistelemaan loppuun asti, on kuitenkin epäselvää, kirjoittaa Zoe Holman artikkelissaan "Sanctions Stepped Up on Syria" International Relations and Security Networkissa.
Sotilaallisten ja diplomaattisten resurssien ollessa kovassa käytössä Libyassa, länsimaat ovat olleet haluttomia puuttumaan Syyrian tilanteeseen suoralla interventiolla. Syyrian liittolaiset ovat pitkälti estäneet diplomaattiset painostuskeinot YK -prosessin kautta. Veto-oikeudella varustettu YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen Venäjä on asettunut vastustamaan laaja-alaista asevientikieltoa tai varojen jäädyttämistä.
EU:n tällä viikolla voimaan asettama Syyriasta tulevan öljyn ostokielto on yritys käyttää kattavampia toimenpiteitä Syyriaa vastaan. 27 jäsenmaan EU:lle myytävä öljy on lähes 95 % Syyrian öljyviennistä.
Vientikiellon lisäksi EU laajensi varojen jäädytyksen ja matkustuskiellon koskemaan seitsemää kohdetta. Kohteista 4 ovat henkilöitä.
Libyasta poiketen Syyrian aktivistien vastustus suoraa ulkomaista interventiota kohtaan ei ole järkkynyt. Larbi Sadikin, Exeterin yliopiston Lähi-idän lehtorin mukaan syyrialaiset ovat päättäneet hoitaa tilanteen omin keinoin paikallisilla resursseilla. Yksi syy tähän on haluttomuus kopioida istuvaa hallintoa, joka on pyrkinyt tavoittelemaan kaikenlaista ulkomaista tukea pitääkseen valta-asemansa.
Kansainvälisen yhteisön tulee edelleen jatkaa painostusta, jotta ihmisoikeustarkkailijat pääsisivät maahan, mutta pakotteita pidemmälle menevä interventio ulkoa ei ole tervetullutta, painottaa opposition aktivisti Amjad Baiazy.
Pakotteita tarvitaan, jotta presidentti Assadin rahalliset resurssit ja samalla sotilaalliset operaatiot syyrialaisia vastaan saataisiin loppumaan.
Vaikka pakotteiden haluttaisiinkin vaikuttavan vain hallinnon tulojen tärkeimpiin lähteisiin, on selvää, ettei tavallisia kansalaisia voida kokonaan suojata pakotteiden negatiivisilta vaikutuksilta. Baiazyn mukaan syyrialaiset kuitenkin kärsisivät enemmän, jos mitään pakotteita ei asetettaisi, sillä ne tulevat nopeuttamaan hallinnon kaatumista.
Pakotteilla toivotaan myös olevan vaikutuksensa syyrialaisten asenteisiin. Öljyn viennin rajoittamisen seurauksena oleva taloudellisen tilanteen kiristyminen on omiaan lujittamaan hallinnon vastaisia näkemyksiä kansalaisten keskuudessa. Jos hallinto saadaan ajettua kokonaan eristyksiin, tavallinen kansa saattaa herätä tilanteeseen ja siirtyä kaduille vaatimaan Assadien syrjäyttämistä vallasta, muistuttaa Sadik.
Hallinnon täydellisen eristämisen tiellä on kuitenkin niin käytännöllisiä kuin poliittisiakin esteitä.
Tähän asti Venäjä on käyttänyt veto-oikeuttaan turvallisuusneuvostossa estääkseen pakotteet presidentti Assadia ja tämän kumppaneita vastaan. On hyvin todennäköistä, että Venäjä tulee estämään myös muut mahdolliset taloudelliset keinot.
Vaikka Yhdysvallat käyttäisikin kaiken painostusvoimansa laajamittaisia pakotteita asettavan YK:n päätöslauselman läpiviemiseen, on epäselvää kuinka paljon todellista vahinkoa pakotteet hallinnolle aiheuttaisivat.
Dr Islam Qasem Centre for Strategic Studiesista veikkaa, että lyhyellä aikavälillä pakotteet tulevat rasittamaan Syyrian taloudellista tilaa. Syyrialla kuitenkin on tällä hetkellä 18 miljardin dollarin vararahasto ja Intia ja Kiina saattavat osoittautua innokkaiksi syyrialaisen öljyn ostajiksi.
Pakotteiden mahdollista tehottomuutta lisää myös se, että EU:n päätös rajoittaa vain öljyn tuonnin EU:n talousvyöhykkeelle, mutta ei koske länsimaisten öljy-yhtiöiden laajempaa kaupankäyntiä. Syyrian hallinnon eristäminen vaikeutuu, kun öljy-yhtiöistä esimerkiksi Shell ja Vitol jatkavat raakaöljyn kuljettamista pois Syyrian satamista.