Toimintaa tulee jatkaa Georgian Javakhetin alueen vakauttamiseksi

Georgian Javakheti, lähinnä etnisten armenialaisten asuttama alue Armenian ja Turkin etelärajalla, on ollut kriisiherkkää aluetta Georgian vuoden 1991 itsenäistymisestä asti. Vuoden 2008 Georgian ja Venäjän välinen sota nosti mieliin Javakhetin vuoden 2005-2006 väkivaltaiset mielenosoitukset ja monet ennustivat alueen olevan seuraava, joka vaatii autonomiaa. Tilanne alueella on kuitenkin rauhoittunut Georgian pantua toimeen monia onnistuneita projekteja, joiden tarkoituksena on ollut rauhanomaisesti integroida alue uudelleen Georgian valtioon, painottaa International Crisis Group (ICG) raportissaan "Georgia: The Javakheti Region's Integration Challenges".

Javakhetin noin 95 000 tuhannesta asukkaasta suurin osa on etnisiä armenialaisia, joista hyvin harva puhuu sujuvaa georgiaa. Alue on pitkään ollut köyhä ja eristetty, infrastruktuuri on ollut heikko, teollisuus vähäistä ja ilmasto ankara. Ennen Georgian ns. ruusuvallankumousta alue oli pitkään unohdettu, mutta vuosien 2005-2006 protestit kiristivät tilannetta Javakhetissa. Mielenosoitukset vaativat alueelle autonomiaa ja vastustivat mm. kielipolitiikkaa ja etnisten georgialaisten asuttamista alueelle.

Presidentti Mikail Saakashvilin hallinto on onnistunut liennyttämään alueen kriisiherkkyyttä ja pannut toimeen useita projekteja ja hankkeita parantaakseen oloja Javakhetissa. Saakashvili on jatkanut edeltäjiensä strategiaa antamalla paikallisille johtajille virkoja ja tehtäviä alueen paikallishallinnossa ja näin Javakhetin tilannetta on saatu tasapainotettua. Alueen infrastruktuuria on parannettu uusilla tieverkostoilla ja Javakhetistä on nyt pääkaupunki Tbilisiin nopea moottoritieyhteys. Javakhetissa on rakennuttu uusia kouluja, sairaaloita ja sähköverkostoita, alueen budjettia on korotettu ja vesivoimala alueelle on suunnitteilla. Huomiota on kiinnitetty erityisesti kieliongelmaan ja oppikirjoja on käännetty vähemmistökielille, georgian kielen opetukseen on panostettu ja Javakhetin alueelta tuleville on luotu uusia mahdollisuuksia yliopisto-opiskeluun valtion kouluissa.

Vaikka toteutetut hankkeet ovat tuoneet suosiota Saakashvilin hallinnolle, ei viime aikojen positiivinen kehitys tarkoita sitä, että kaikki ongelmat alueelta olisivat poistuneet, muistuttaa ICG. Javakhetin alue on edelleen Georgian köyhimpiä, ja varsinkin vuoden 2008 maailmanlaajuinen talouskriisi vaikutti alueella negatiivisesti. Noin 40 % alueen asukkaista elää alle 2 dollarin päivätuloilla ja suurin osa alueen kylien asukkaista elättää itsensä maanviljelyllä. Georgian kielen osaamisen alhainen taso luo edelleen esteitä alueen täydelliselle integraatiolle muuhun maahan. Suurin osa kommunikaatiosta alueella on edelleen armeniaksi ja esimerkiksi varsinaisia kaksikielisiä opettajia on Javakhetissa vain kolme. Köyhyys ja kieliongelmat rohkaisevat muuttoliikettä Armeniaan ja Venäjälle. Naapurimaiden vaikutus näkyy esimerkiksi median kautta, sillä suurin osa Javakhetin asukkaista saa pääosan informaatiosta Venäjän ja Armenian kansallisilta televisiokanavilta.

Georgia suhtautuu epäilevästi varsinkin Venäjän rooliin alueella. Alueelle Neuvostoliiton ajoilta jäänyt sotilastukikohta suljettiin vuonna 2007 ja tämän vähensi Venäjän mahdollisuutta manipuloida alueellisia epäkohtia hyödykseen. Jotkut kommentaattorit ovat kuitenkin spekuloineet, että Venäjä voi yrittää käyttää vaikutustaan Javakhetissa horjuttaakseen alueen vakautta ja tätä kautta saada Georgiaan luopumaan aikaistaan liittyä Natoon. Varsinkin vuoden 2008 sodan jälkeen Georgia on pelännyt Venäjän vaikutusmahdollisuuksia Georgian poliittiseen tilanteeseen juuri Javakhetin alueen kautta.

Armenia on pitänyt Javakhetin alueen ongelmia Georgian sisäisinä asioina ja maiden presidenteillä on lämpimät, henkilökohtaiset välit. Osana hyviä molemminpuolisia suhteita Armenia on esimerkiksi tukenut koulutus- ja kulttuuriprojekteja Javakhetissa. Ongelmia ovat kuitenkin aiheuttaneet kovemman lähestymistavan omaksuneet Armenian äärinationalistiset puolueet, jotka ovat kritisoineet Armenian johtoa etnisten armenialaisten hylkäämisestä ja Georgiaa alueen asukkaiden syrjimisestä.

Armenian nationalististen joukkojen ja median tulisi hyväksyä Javakhetin asukkaiden olevan Georgian kansalaisia ja pidättäytyä asioiden ja tapahtumien ylipolitisoimisesta. ICG näkee, että kansainvälisen yhteisön tulee tukea demokraattisten instituutioiden, oikeuslaitosten riippumattomuuden, lain voiman ja median vapauden kehittämistä.

Georgian tulisi hyödyntää onnistuneiden ja suosiota keränneiden projektien luoma positiivinen kehitys ja ilmapiiri ja viedä alueen integroimisprojektia eteenpäin. Näin Georgia voisi toimia positiivisena esimerkkinä vähemmistöoikeuksia kunnioittavasta maasta alueella, jossa syrjintää kokeneet vähemmistöt ovat usein nähneet separatismin houkuttelevana vaihtoehtona, suosittaa ICG.

Vaikka Javakheti ei tällä hetkellä aiheuta välitöntä uhkaa Georgian alueelliselle koskemattomuudelle, on tärkeää jatkaa luottamuksen ja lojaaliuden rakentamista paikallisten johtajien parissa. ICG suosittaa etenkin panostamista kielipoliittisiin toimiin, mm. tiedottamista keskushallinnon politiikasta armeniaksi, koulutusohjelmien systematisointia ja riittävää rahoitusta, vähemmistön koulutus- ja kielikäytäntöjen muuntamista laiksi ja kansallisten televisiokanavien tarjonnan lisäämistä alueella. Positiivisilla ja integraatiota lisäävillä toimilla voidaan lisätä ja kehittää Javakhetin alueen vakautta.