Monet pelkäävät, että Tunisian kriisi aiheuttaa dominoefektin alueen muissa valtioissa, joissa valtaa pitää tiukka eliitti. Osassa maissa on jo ryhdytty taustatoimiin levottomuuksien estämiseksi. Samalla on kuitenkin hyväksytty, että talouden ongelmille, etenkin ruoanhinnannousulle, on tehtävä jotain.
Paul Rogers liittää Tunisian konfliktin laajempaan globaaliin yhteyteen maailmantalouden kriisin kautta. Maailmantalouden ongelmat tuovat mukanaan syveneviä yhteiskunnallis-taloudellisia kuiluja ympäri maailman. Rikkaan eliitin ja köyhien välinen ero kasvaa, mikä johtaa mahdollisiin levottomuuksiin.
Rogersin mukaan Tunisian kriisin taustat ovat samankaltaiset: taloudelliset ongelmat, kuten ruoan hinnannousu ja korkea työttömyysaste, yhdistettynä autokraattista ja väkivaltaista hallintoa kohtaan tunnettuun vihaan. Tunisia saattaa olla varoitussignaali alueen tulevaisuudesta, onhan alueella samankaltaisia maita useampiakin, ja rauhattomuutta on jo ilmennyt Tunisian ulkopuolella.
Yhteiskunnallis-taloudellisen kuilun lisäksi kansainvälisen yhteisön tulisi ottaa huomioon myös ympäristökriisin vaikutukset maiden tasapainoon, painottaa Rogers. Todellisuus on, että nämä kaksi tekijää ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa, minkä vuoksi tulisi keskittyä oikeudenmukaisemman ja ekologisesti kestävän maailmantalouden luomiseen.
Rogersin artikkeli on julkaistu mm. International Relations and Security Network ISN:n sivuilla.