Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisytoiminta

Väkivaltaisten konfliktien luonne maailmassa on muuttunut. Nykyiset konfliktit ovat usein valtioiden sisäisiä ja ne koskettavat koko yhteiskuntaa. Valtioiden suvereenisuuden ja toisten valtioiden sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatteet aiheuttavat usein sen, etteivät muut valtiot voi vaikuttaa konfliktin kulkuun. YK:n peruskirjan antamat vaikutusmahdollisuudet koskevat pääasiassa valtioidenvälistä turvallisuutta.

Kansalaisjärjestöillä onkin siksi tärkeä rooli konfliktien ratkaisemisessa ja ennen kaikkea niiden ehkäisemisessä. Siviilikriisinhallinta täydentää jo olemassa olevia kriisinhallintajärjestelmiä.

Kansalaisyhteiskunnalla ja kansalaisjärjestöillä on runsaasti mahdollisuuksia toimia konfliktien ehkäisyssä. Riittävän aikainen puuttuminen konflikteihin saattaa estää väkivaltaisen konfliktin puhkeamisen. Konfliktinehkäisemisessä tarvitaan kansalaisyhteiskunnan eri toimijoita kuten kansalaisjärjestöjä.

Konflikteja ehkäisevää toimintaa on mm. kansalaisyhteiskunnan voimavarojen lisääminen, inhimillisen kehityksen tukeminen, konfliktialueilla asuvien peruselinolosuhteiden parantaminen, ihmisoikeustyö, tasa-arvon tukeminen, demokratian ja oikeusjärjestelmän kehittäminen sekä sovittelu ja välitystoiminta.

Kansalaisjärjestöt voivat ehkäistä väkivaltaisia konflikteja huomioimalla nämä ulottuvuudet niin kehitysyhteistyössä, humanitaarisessa avustustoiminnassa kuin lähialueyhteistyössä.

Kansalaisyhteiskunnan aktiivisuutta tarvitaan ja kansalaisjärjestöjen työpanos konfliktien ehkäisyssä on välttämätön valtioiden toiminnan rinnalla. Jatkossa tulisikin kansalaisjärjestöt nähdä aiempaa enemmän aktiivisina toimijoina ja valtion tulisi ottaa ne selkeästi mukaan konfliktinehkäisyn ja kriisinhallinnan suunnitteluun ja toimintaan.