Itä-Timor

Katso video ET-SCCP hankkeen sovitteluprosessista Itä-Timor on nuori valtio, jolla on monia nuoren valtion ongelmia. Se on pieni saarivaltio Kaakkois-Aasiassa, kahden alueellisen suurvallan Indonesian ja Australian välissä. Maan pinta-ala on 15 000 neliökilometriä. Se koostuu Timorin saaren itäpuoliskosta, Oecussin enklaavista saaren länsiosassa ja parista pienemmästä saaresta. Itä-Timorissa on 924 000 asukasta

Itä-Timor on hallitusmuodoltaan tasavalta. Se on yksi maailman nuorimmista valtioista, ja toistaiseksi myös yksi kaikkein köyhimmistä.

Itä-Timor on toipumassa pitkästä sodasta. Lisäksi sen strategisen sijainnin ja huomattavien öljy- ja maakaasuesiintymien hyödyntäminen ovat monen suurvallan intresseissä. Maan hallinto on kokematonta ja suurta osaa keskeisestä lainsäädännöstä ollaan vasta säätämässä. Poliittiset puolueet vielä opettelevat toimimista vapaassa ja demokraattisessa valtiossa.

Vastarintaliikkeen toimintatavat leimaavat yhä poliittista kulttuuria, eikä "politiikan vahtikoira" riippumaton media ole vielä sisäistänyt omaa rooliaan, vaan syyllistyy usein ylilyönteihin. Vastarinta-ajan vaikutus heijastuu myös kansalaisjärjestöihin, mutta selvästi heikompana kuin poliittisten puolueiden toimintaan.

Itä-Timor itsenäistyi vuonna 2002 oltuaan Indonesian miehittämä vuodesta 1975 YK:n vuonna 1999 järjestämään kansanäänestykseen asti. Kansanäänestyksen jälkeen Indonesian tukemat puolisotilaalliset joukot tuhosivat suuren osan maan infrastruktuurista. Itä-Timorissa YK:n väliaikaishallinnon aikana aloitettu jälleenrakennus on monin paikoin yhä kesken, mikä lisää nuoren valtion muutenkin suuria haasteita.

Itä-Timorin tärkein elinkeino on maanviljelys. Itä-Timorille kuuluu myös mittavia öljy- ja maakaasuesiintymiä, mutta niiden hyödyntäminen on yhä kesken, eikä öljyyn usein liittyvistä ongelmista olla vältytty suurvaltapolitiikan pelinappulana jo muutenkin pitkään kärsineessä Itä-Timorissakaan.

KATUn ensisijainen yhteistyökumppani Itä-Timorissa on nuorisojärjestö Renetil. Renetilin tukena paikallisessa ohjausryhmässä ovat ympäristöjärjestö Haburas, naisjärjestö Fokupers, ihmisoikeusjärjestö HAK, kehitysjärjestö SAHE sekä monitorointi- ja tutkimustyötä tekevä järjestö La'o Hamutuk.